keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Olen elossa!

Kolme viikkoa on vierähtänyt nopeaa, ja kirjottaminen on vähän unohtunut. "Kirjotan huomenna" .. niin.. Sanoin noin jo kaksi viikkoa sitten. Mutta nyt päivitän taas Äkäslompolon kuulumisia!

Viikot menee yleensä aika samalla kaavalla, työpäiviä 5 ja vapaapäiviä 2. Normaali työpäivä kestää kahdeksasta neljään. Viime päivät ovat olleet melko hiljaisia, muutama ihminen siellä täällä katselemassa eläimiä. Päivät oon kuluttanut lähinnä rasvaamalla hevosten varusteita sekä harjailemalla aaseja ja hevosia. Silloin tällöin työpäivän jälkeen ratsastetaan maastossa tai kentällä. Kotieläinpihalla työskentelyn plussapuolia.

Eilen meillä oli huolehdittavana kaksi poikaa, veljekset, iältään 5- ja 3-vuotiaat. Heille oli varattu puuhapäivä, johon normaalisti kuuluisi eläinten katselemisen ja hoitamisen lisäksi ponitalutus, rekiajelu sekä moottorikelkkailu. Valitettavasti tähän aikaan vuodesta moottorikelkkailua ja rekiajelua on mahdotonta enää järjestää kun reitit ovat osaksi veden vallassa. Saimme tällä "puuhapäivällä" suoritettua Caritan kanssa tapahtumajärjestelynäytön, sillä suunnittelimme ja vedimme koko päivän heille (4h).

Ratsastuksenopettaja antoi meille viime viikolla tehtäväksi käydä liikuttamassa Dippis -shireä, jolla on ollut jalkavaiva ja hän on ollut "lomalla" viimeiset kolme kuukautta. Eilen saimme siihen vielä kaksi liikutettavaa lisää, joten menimme kentälle ratsastamaan ilman satulaa Caritan ja Kaisan kanssa. Carita ratsasti Dippiksellä, Kaisa Helinällä ja minä Oivalla.

Kaikki meni hyvin siihen asti kunnes Oiva muisti vanhat temppunsa, pukitti kesken laukan ja minä tulin selästä voltilla alas. Ja koska kenttä on puoliksi sulanut, on se tietenkin ihan mudassa. Ja niin olin minäkin. Ei mitään, nousin takaisin selkään mutta ponista olikin hauskaa lennättää ratsastajaa, joten hyppäsin (vapaaehtoisesti) alas selästä ja läksin talliin hakemaan satulan ja raipan. Niiden kanssa poni rauhoittui hetkeksi, mutta kun laukkaisin viimeistä pätkää, teki Oiva taas tempun eli kiskaisi pään alas ja lensin uudelleen. Tällä kertaa oli lähteä ilmat pihalle. Eikun takaisin selkään ja muutama kierros ravia sekä laukkaa ja talliin.

Ratsastuksen jälkeinen kauppareissu oli hieman hidasta, koska en kyennyt tekemään nopeita liikkeitä tai edes kävelemään normaalisti huonon olon takia. Nyt olo on onneksi parantunut ja vietän vapaapäivää ruissipsien kanssa :) Ajattelin heittäytyä hurjaksi ja lähteä Susu -koiran kanssa lenkille metsään, koska pihalla on lämmin (ja tuulee) ja aurinko paistaa!


Susu


Oona -mamma ja vauvamaha

Ehdoton lemppari; Vilho

Vili


Tahvo, joka pissas yks päivä meidän matolle ja vaatteille...

♥

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti